Tomi Jokivalli: Kouluturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa: Mitä opettaja voi tehdä?
AEO:n kaikille avoimeen kouluturvallisuuswebinaariin 26.4.2022 klo 17.30-19.00 saapui 73 osallistujaa.
Kouluttaja Tomi Jokivalli on työskennellyt poliisina 20 vuotta, myös väkivaltarikostutkijana ja henkilösuojaustehtävissä Balkanilla. Nykyisin hän on turva-alan opettaja Stadin ammattiopistossa. Lisäksi Jokivalli on Turvanvuoksi Oy -yrityksen osakas, toimitusjohtaja ja kouluttaja. Turvanvuoksi kouluttaa eri alojen henkilökuntaa kohtaamaan haastavia, väkivaltaisia tai muutoin ikäviä tilanteita.
Työntekijän oma vointi vaikuttaa siihen, kuinka hän pystyy kohtaamaan mahdolliset haastavat tilanteet. Jokainen meistä tulee työhön jonkinlaisesta tilanteesta. On tärkeää, että voimme mahdollisimman hyvin ja pystymme arvioimaan, mitkä tekijät meihin milloinkin vaikuttavat. Millaisesta tilanteesta sinä lähdit tänään? Oletko nukkunut hyvin? Onko sinulla menossa jokin erityinen vaihe omassa elämässäsi? Oletko kenties kokenut juuri surua? Kun opettaja voi hyvin, hänen on mahdollista huomioida opiskelijoiden käytöksessä muutoksia ja toimia ennakoivasti, jolloin tilanteen kärjistyminen voi olla estettävissä.
Ennakointi on oleellista: Oletko harjoitellut haastavia tilanteita? Helposti ajattelemme, että voimme ottaa vaikkapa tuolin suojaksemme, jos joku aikoisi tulla päällemme. Usein fyysiset hyökkäykset kuitenkin tapahtuvat niin nopeasti, ettei tuoliin yleensä ehdi tarttua, kun tilanne on jo ohi. Mitä voit opettajana tehdä, kun haluat ennakoida: Tutki työkenttäsi, toimisto, koulu. Mitkä ovat poistumistiet? Kuinka opettajana sijoitut, että tarvittaessa pystyt turvaamaan opiskelijoita? Opettajan pöydän paikkaa voi siirtää, vaikka seiniä ei. Millaisia turvajärjestelmiä on käytössä, kuinka tieto liikkuu?
Konfliktin rakenteen kehityskaari oli esillä. Tällä tarkoitetaan sitä, että ensin on sanallista erimielisyyttä, jota seuraa sanallista uhkaa, fyysistä uhkaa ja mahdollisesti fyysinen hyökkäys. Konflikti on mahdollista pysäyttää tai sitä on voi hidastaa keskustelemalla hyökkääjän kanssa, antamalla hänen puhua. Näin ehtii itse tehdä tilannearviota esimerkiksi poistumisteistä tai lähellä olevista esineistä. Jos opettajan itsetunto on hyvä, hän ei säikähdä kovaäänistä sanallista erimielisyyttä tai uhkaa. Usein kuitenkin kova sanallinen uhkailu tekee sen, että opettajan huomio menee loukkaaviin ilmauksiin eikä näe fyysisiä vinkkejä: koska ihon alle menevä huuto tms. vie kaiken huomion, emme huomaa käden vientiä taskuun tai hihojen käärimistä, mitkä voivat olla vihjeitä tulevasta seuraavasta askeleesta.
Aina sanat eivät riitä, vaikka kuinka yrittäisi. Jos joku kuitenkin hyökkää kohti sinua tai kollegan päälle - tee jotain. Parasta on, että pystyt toimimaan. Kun jotakin sattuu, tee ilmoitus poliisille. Akuutti tilanne 112 tai rikosilmoitus netissä tai käymällä poliisiasemalla. Tee ilmoitus työnantajalle.
Esillä oli myös etänä tapahtuva huono käytös ja uhkailu. Mietittäväksi tuli, mitä kaikkea tietoa jaamme internetissä itsestämme ja kuinka olemme varautuneet tällaiseen. Onko automme rekisterinumerolla saatavissa kotiosoitteemme vai olemmeko estäneet sen? Jokivalli muistutti, että muutaman tunnin työllä moni näppärä opiskelija saa varsin kattavat tiedot internetistä henkilöstä ja tämän liikkeistä. Monet jakavat
sijaintejaan ja pitävät profiilinsa varsin avoimina. Jos haluaa ennakolta estää tällaista kiusantekoa tai jopa uhkailua, näin ei kannata toimia.
Pitääkö pelätä? Ei ole tarpeen pelätä, mutta on syytä hyväksyä ajatus, että joskus saattaa jotain tapahtua. Vaarallisinta on ajatella, ettei itselle voi tapahtua mitään. Ikävien tapahtumien todennäköisyys on pieni. Jos sen todennäköisyys, että jotain tapahtuisi, on vaikkapa 5%, voin omalla ennakoinnilla ja varsin pienillä muutoksilla omassa asenteessa ja toiminnassani pudottaa sitä todennäköisyyttä 3%:iin tai jopa 1:een. Turvallista jatkoa kaikille!