Tuula Savikuja: Neuromietteitä - ajan ja tutkimuksen hengessä

Nepsy- ja neuroasiat ovat olleet suuri osa työelämääni jo useiden vuosien ajan, ellei vuosikymmentenkin ajan. Nepsyistä on viime aikoina kirjoitettu ja puhuttu paljon. On ollut jopa keskustelua siitä, että onko kysymyksessä vain ohimenevä muoti-ilmiö vai pitäisikö mahdollisesti diagnosointi lopettaa ja kehittää rinnalle konkreettisempia käsitteitä. Helsingin Sanomissa pari asiantuntijaa on kirjoittanut diagnoosien toimivan sosiaalisten roolien tavoin ja ikävimmillään diagnooseista voi muodostua elämää ohjaavia ja rajoittavia loukkuja. Pohdinta on koskenut lähinnä mielenterveyden haasteita, mutta miksipä tämä sama pohdinta ei koskettaisi myös neurokirjon henkilöitä. Viimeisimmät tutkimukset nimittäin viittaavat myös siihen, että esim. sosiaalinen media lisää neurokirjon oireita, kuten Touretten oireyhtymän kohdalla on jo todistettu. Somen lisääntyneen käytön myötä ovat lisääntyneet mm. toiminnalliset tic-oireet - yhteys on niin vahva, että puhutaan jopa "TikTok Tourettesta.

Oirekuva vaihtelee paljon ihmisten välillä, eikä diagnoosi sinänsä kerro millainen ihminen on - jokainen on omanlaisensa. Viime syksynä ilmestyneessä Nepsy-oppaassa - tukea neuropsykiatrisiin haasteisiin (Savikuja T., Puustjärvi, A.) kerromme, että neurokirjoon kuuluvalle arki on usein ponnistelua tehtävästä ja tilanteesta toiseen ja stressitekijöitä saattaa olla monia. Usein stressin taustalla on tunne riittämättömyydestä. Stressin synnyttää kokemus siitä, ettei suoriudu asioista, joista pitäisi tai joista haluaisi suoriutua. Tyypillisiä stressioireita ovat turhautumisen tunne, ärtyneisyys, muistivaikeudet, levottomuus, huolestuneisuus, väsymys, ahdistuneisuus, päätöksenteon vaikeudet ja unihäiriöt.

Neurokirjon vaikeudet koskettavat suurta osaa väestöstä. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan neuropsykiatriset syyt ovat merkittävin vajaakuntoisuuteen johtava tekijä lapsilla ja nuorilla kaikkialla maailmassa. Hoitamattomina näillä on vakava vaikutus lapsen kehitykseen, koulusuoriutumiseen sekä mahdollisuuteen elää täyttä elämää. Nepsy-oireista voi aiheutua ongelmallisia tilanteita, joiden vuoksi henkilö saa moitteita, toruja ja muuta kielteistä palautetta. Tämä voi heikentää itsetuntoa ja minäkuvaa. Usein nämä toistuvat epäonnistumiset johtuvat siitä, että ohjeet ovat olleet epämääräisiä tai olosuhteet ovat häirinneet tekemistä, eivät niinkään osaamisen tai ymmärryksen puutteesta.

Nepsy-oireiset hyötyvät suuresti pienestäkin avusta oman arkensa hallintaan. Mitä käytännöllisempi neuvo, sitä parempi. Monilla voi olla haasteita raha-asioiden hoidossa, siivoamisessa, kaupassa käymisessä, hammaslääkärille menemisessä tai erilaisten lomakkeiden täyttämisessä. Kuormittuminen ja stressaantuminen ovat nuorille tyypillisiä. Ne asiat, jotka tuntuvat arjessa hankalilta, jäävät usein hoitamatta. Iän myötä oirekuva yleensä muuttuu, joten ihminen voi olla lapsena esim. hyvin vilkas ADHD ja aikuisena tarkkaamaton ADD. Yliaktiivisuus yleensä vähenee iän myötä, mutta joskus voi käydä myös toisinpäin. Vaikka oireiden vaikeusaste yleensä lievittyy iän myötä, voi oireiden aiheuttama haitta samaan aikaan kasvaa. Tämä liittyy siihen, että aikuisilta vaaditaan enemmän kuin lapsilta ja samaan aikaan myös ympäristön tarjoaman tuen määrä vähenee.

Olennaista onkin ensin selvittää huolellisesti, mihin asioihin muutosta halutaan ja miksi. Mitkä arjen rutiinit sujuvat ja mitkä eivät? Entä kuka muutosta toivoo? Mitä hyvää muutoksella saadaan aikaiseksi? Onnistumiseen ohjaaminen alkaa siitä, että määritellään toivottu lopputulos riittävän selkeästi. Onnistumista tukee se, että tekemisestä tehdään mielenkiintoista ja uteliaisuutta herättävää. Elämässä sattuu myös kömmähdyksiä ja epäonnistumisia ja niitä tapahtuu meille kaikille. Ratkaisukeskeisesti ajatellen epäonnistumiset voidaan nähdä oppimiskokemuksina. Mitä tämä tapahtuma minulle opetti? Yleensä ajan perspektiivissä tapahtumat saavat myös erilaisen merkityksen. Tapahtumahetkellä tapahtumalla saattaa olla iso ja lähes tyrmäävä vaikutus, mutta kun aikaa kuluu, tapahtuman merkitys myös muuttuu. Joskus on hyvä tarkastella, mitä nämä kokemukset ovat opettaneet, ja antaa itselleen myötätuntoa ja lempeyttä näistä kokemuksista selviytymisessä.

Tuula Savikuja

(Lähde: Nepsy-opas - tukea neuropsykiatrisiin haasteisiin. Savikuja Tuula, Puustjärvi Anita 2022. PS-kustannus)